Tie Guantánamoon
Tie Guantánamoon
(The Road to Guantánamo)
Kolme kaverusta lähtee juhlimaan häitä mutta päätyy Guantánamon vankileirille
| Valmistumaa | Iso-Britannia |
|---|---|
| Valmistumisvuosi | 2006 |
| Ohjaus: |
|
| Pääosissa: |
|
| IMDb-pisteet: | 7,7 |
| Lisätietoa: |
Syyskuu 2001 jäi kaikkien mieleen terrori-iskujen takia. Sen jälkeen myös viattomia ihmisiä on joutunut terrorisminvastaisen sodan uhreiksi. Tie Guantánamoon kertoo kolmen Guantánamossa olleen britin tarinan.
Juuriltaan pakistanilaiset brittinuorukaiset Ruhel Ahmed (Farhad Harun), Asif Iqbal (Afran Usman), Shafiq Rasul (Riz Ahmed) ja Monir (Waqar Siddiqui) matkaavat Pakistaniin juhliakseen Asifin häitä syksyllä 2001. Rajan takana Afganistanissa USA:n joukot aloittavat sodan talibaneja vastaan, ja pakistanilaisia pyydetään auttamaan pakenevia afgaanisiviilejä.
Brittinelikko hyppää bussiin seikkailu mielessään. Matka sujuu railakkaasti, kunnes Afganistanin todellisuus tulee vastaan. Ruokaa ei ole, ja sairaudet mellastavat. Pojat yrittävät päästä takaisin Pakistaniin mutta joutuvatkin Kunduziin, keskelle talibanien ydinaluetta ja amerikkalaisten pommituksia. Yksi miehistä katoaa, muut pidätetään ja viedään sotavankilaan.
Toisin kuin voisi kuvitella, poikien brittiläisyys ei auta heitä vaan pikemminkin pahentaa tilannetta. Al Qaida -terroristeiksi epäiltyinä nuorukaiset lennätetään Afganistanista Guantánamon vankileirille. Heitä pidetään vangittuina, kohdellaan kaltoin ja kidutetaan yli kaksi vuotta ennen kuin heidät päästetään takaisin vapauteen.
Väärässä paikassa väärään aikaan
Iqbal, Ahmed ja Rasul osallistuivat elokuvan tekoon yhdessä ohjaajien kanssa. Näyttelijäsuoritukset, musiikki ja muut elokuvan perusainekset ovat kaikki kohdallaan, mutta pääasia elokuvassa on itse asia, eivät ulkoiset puitteet. Miesten kohtalon järjettömyys ja amerikkalaisten mielivalta saavat katsojassa aikaan raivontunteen.
Tarina rakennetaan miesten itsensä haastatteluista, uutispätkistä ja näytellyistä kohtauksista. Miesten kokemusten ja virallisten uutisten välittämän kuvan välillä on selvä kontrasti. Tiedotusvälineet rakentavat kuvaa vankileiristä, jossa on vain vaarallisia terroristeja, mutta todellisuudessa moni vangeista on joutunut Guantánamoon vain siksi, että on muslimi ja oli väärässä paikassa väärään aikaan.
Näyttelijäntyö ja aidot kuvauspaikat tekevät elokuvasta vaikuttavan
Afganistaniin ja Pakistaniin sijoittuvat kohtaukset kuvattiin paikan päällä. Muutenkin elokuvassa on pyritty aitouteen, ja näytellyt kohtaukset eivät tunnu teennäisiltä tai väkinäisiltä. Sekä elokuvan alun hupaisa matka että Guantánamon vankileirikohtaukset ovat todentuntuisia.
Miesten kertomusta ei elokuvassa missään vaiheessa kyseenalaisteta. Esimerkiksi heidän syynsä Afganistaniin menoon vaikuttaa hieman heppoiselta. Toisaalta, miesten syyttömyys tai syyllisyys ei edes ole olennaista. Guantánamossa rikotaan ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat myös rikoksiin syyllistyneille.
Elokuvan pääohjaaja Michael Winterbottom palkittiin Berliinin elokuvafestivaaleilla vuoden 2006 parhaana ohjaajana.