Fight Club
Fight Club
(Fight Club)
Nyrkeillä yhteiskunnan normeja vastaan
| Valmistusmaat: |
|
|
|---|---|---|
| Valmistumisvuosi: | 1999 | |
| Ohjaus: | David Fincher | |
| Pääosissa: |
|
|
| IMDb-pisteet: | 8,7 | |
| Lisätietoa: |
Elokuvan nimetön päähenkilö (Edward Norton) kärsii unettomuudesta ja löytää siihen yllättävän avun kivessyöpätukiryhmästä. Lopullisesti hänen maailmansa muuttuu, kun hän tapaa lentokoneessa vähintäänkin erikoisen saippuakauppiaan Tyler Durdenin (Brad Pitt).
Kun päähenkilön asunto tuhoutuu räjähdyksessä, hän muuttaa Tylerin luokse. Parivaljakko löytää nyrkkitappelun ilot ja perustaa tappelukerhon, fight clubin.
Fight clubista tulee ilmiö, ja uusia kerhoja pulpahtelee joka puolelle maata. Kun kerhot alkavat organisoitua ja tehdä tuhotöitä, homma ryöstäytyy käsistä. Nortonin roolihahmo ei enää pysty kontrolloimaan tapahtumia, vaan Tyler tekee mitä haluaa ja naureskelee mennessään.
Kun nyrkkiharrastus johtaa kuolemantapaukseen, päähenkilö yrittää pysäyttää kerhon toiminnan ja jahtaa Tyleria ympäri maata. Vähitellen Tylerin todellinen henkilöllisyys alkaa selvitä, ja päähenkilö huolestuu entistä enemmän.
Systeemin uhri herää taistelemaan
Fight Club kertoo ennen kaikkea Nortonin hahmon turhautumisesta. Hän on tyytymätön itseensä ja elämäänsä mutta ei kykene muuttamaan asioita. Fight club on hänen keinonsa hyökätä yhteiskunnan normeja vastaan.
Elokuvan väkivalta ei ole itsetarkoituksellista mäiskimistä vaan kuvastaa henkilöiden tunteita. Tappelut ovat fyysinen keino purkaa ahdistusta, joka johtuu kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta vastata yhteiskunnan odotuksia.
Fight Club vaikuttaa pintapuolisesti väkivaltaelokuvalta, mutta on itse asiassa musta komedia. Ilman karua huumoriaan se olisikin liian synkeä.
Värit ja henkilöiden ulkonäkö heijastavat mielentiloja
Hahmojen fyysinen kehitys kuvaa heidän henkistä tilaansa. Päähenkilö osallistuu fight clubiin tunteakseen itsensä voimakkaaksi, mutta hänen vartalonsa laihtuu ja menee koko ajan huonompaan kuntoon. Tylerin itsetunto ja fyysinen kunto sen sijaan kohoavat tappelu tappelulta.
Myös rappiolla olevat lavasteet heijastavat hahmojen vääristynyttä maailmaa. Suurin osa elokuvasta kuvattiin yöllä, ja päiväsaikaan kuvatut otoksetkin ovat varjoisia. Kuvausjälkeä muokattiin muun muassa tekemällä värien kontrastista tarkoituksella ruma, ja elokuvan yleisilmeestä tehtiin likaisen patinoitunut.
Roolejaan varten Pitt ja Norton ottivat nyrkkeily- ja taekwondotunteja ja opiskelivat saippuanvalmistusta. Pitt meni askelta pidemmälle ja antoi hammaslääkärin lohkaista paloja pois etuhampaistaan.
Tunnustus tuli vasta DVD-myynnin myötä
Kuten kaiken muunkin elokuvassa, myös musiikin haluttiin olevan erikoista. Yllättävästä soundtrackista vastaa altrockbändi The Dust Brothers, joka yhdistelee musiikissa erilaisia elementtejä elokuvan kummalliseen ja välillä ahdistavaan tunnelmaan sopivasti.
Fight Club sai Oscar-ehdokkuuksia mutta ei voittanut mitään merkittäviä palkintoja. David Fincherin vuonna 1999 ohjaama elokuva ei ollut menestys pyöriessään teattereissa, mutta on myöhemmin noussut kulttimaineeseen.